Alussa oli puutarhavarasto ja sen seinän takana pieni kanala ja toisella puolella mopontuoksuinen verstas. Pauliina asetteli kauniit työkalut esille ja piilotti lannoitteet sekä kaikki vähemmän kauniit esineet puulaatikoihin, koreihin ja nostalgisiin peltipurkkeihin. Hän ripusti seinille kukkatauluja, jotka toivat muistoja lapsuudesta.

Joka syksy hän öljysi puiset työkalujen varret ja ripusti puhtaat työkalut naulakkoon odottamaan seuraavaa kevättä. Hän nosti puksipuut ja muratit varastoon talvehtimaan ja nautti varaston tunnelmasta. Varastossa tuoksui kesältä, unelmilta ja toiveilta.

Eräänä syksyisenä päivänä Pauliina kantoi varastoon rottinkituolin. Hän ripusti ikkunaan verhot. Hän istui ja katseli avoimesta ovesta, kuinka tuuli huojutti puita. Sade kohisi. Oli ihanaa tuntea kesän taittuminen syksyksi.

 

Elokuussa 2021 perhe sai vieraita: Pauliinan siskon Saksasta ja äidin. Pauliina halusi näyttää heille mielipaikkansa, puutarhavaraston. – Tämähän on kuin putiikki, sisko huokaili, täältä tekisi mieli ostaa jotakin.

Satoi vettä, mutta vieraat ihastelivat puutarhaa. Sateen hieman tauottua Pauliina antoi heille kukkasakset ja vapaat kädet leikata mitä tahansa kasveja tehdäkseen niistä itselleen kimppuja tai asetelmia. Vieraat olivat haltioissaan. Oli upeaa päästä kiertelemään puutarhassa ja sommitella kukkia yhteen. Kukkapöydän ääreen tuli lisää tekijöitä ja kiinnostuneita seuraajia. Töitä ihailtiin ja kehuttiin kilpaa. Kimput ja asetelmat olivat upeita. Ilma aivan väreili innostusta. Se tuntui ihmeellisen ihanalta.

 

Seuraavana aamuna Pauliinan herätessä hänen mielessään olivat putiikki-sana ja mielihyvä eilisten vieraiden innostuksesta kukkien parissa. Niistä syntyi idea putiikista, joka tarjoaisi jotakin sellaista, jota missään muualla ei ole tarjolla. Asiassa vain oli yksi suuri mutta. Pauliina sanoi Joukolle, että sitten jos paranen, perustan putiikin. Pauliina nimittäin sairastaa kilpirauhasen ongelmaa, joka aiheuttaa kehon vapinan ja liikuntarajoitteita. Ei ole helppoa tehdä asioita, kun kädet ja jalat eivät toimi. Ennen kuin Jouko ehti sanoa mitään, Pauliina jatkoi, että oikeastaan voinhan minä perustaa sen putiikin, vaikka olen sairas. Pauliinan innostus tarttui Joukoon. Tässä se putiikki nyt on, olet sydämellisesti tervetullut tutustumaan!

Putiikin nimeä ei tarvinnut miettiä. Pauliina on nimittäin pitänyt blogia nimeltä Kukka & Kaali, joka täytti viisi vuotta syyskuun 12. päivänä 2021. Nettiputiikki sai jo vakiintuneen blogin nimen. Putiikin ideakin oli jo syntyessään kristallinkirkas: tarjoaisimme ekologisia, kauniita ja nostalgisia esineitä sekä elämyksiä, inspiraatiota ja iloa.

Pauliinalla on vielä yksi haave. Hän haluaisi kutsua Sinut poimimaan kukkia puutarhasta talvella. Ihan oikeasti. Ei puutarha talvellakaan kuole. Olisi sykähdyttävä elämys kaivaa lumen alta nuppuisia jouluruusuja, erilaisia kauniita vihreitä ja hopeanharmaita versoja sekä koristeellisia oksia ja sommitella niistä näyttävä asetelma vaikkapa itsenäisyyspäivän juhlapöytään tai jouluksi. Kunhan Pauliina saa lisättyä eriväristen jouluruusujen valikoimaa puutarhassa, haave toivottavasti toteutuu.