MUOVIKUKAT – VAI SITTENKIN PUOLIHYDRO?

Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka sanovat: ”Olen toivoton kukkien kastelija. Tapan ne kaikki. Minun täytyy varmaan siirtyä muovikukkiin.” En minäkään ole koskaan osannut kastella kukkia, jotka kasvavat mullassa. Ne neuvot, joissa kehotetaan kokeilemaan mullan kosteutta sormella, eivät ole minua varten. Siksi siirryin jo 80-luvulla (puoli)hydroon.

Omistin WSOY:n kustantaman kirjan nimeltä Kodin kukat ja viherkasvit. Siinä oli kaksi pientä mielenkiintoista artikkelia: Kasvata ravinneliuoksessa ja Istuta ravinneliuokseen.

En ymmärrä, mistä tuohon aikaan sain hankittua vesitasomittareita, mutta niitä minulla kuitenkin oli. Muistan sen tunteen, kun sydän pamppaillen pesin suuresta araliasta multapaakun pois. Vielä siihen aikaan luulin, että ruukkuun ei saa jäädä mullan muruakaan. Aralia oli opiskelijan budjetille kovin kallis, mutta kokeilun halu oli kova. Onneksi onnistuin ja sillä tiellä nyt olen.

Nämä tiedot sain tuosta vanhasta kirjasta ja näiden mukaan toimin edelleenkin:

  • Aiemmin mullassa kasvaneet kasvit sopivat hyvin vesiviljelyyn. Erityisen sopivia vesiviljelyyn ovat vähässä valossa viihtyvät kasvit. Myös kaktukset sopivat vesiviljelyyn hyvin. Luettelon (puoli)hydroon erityisen hyvin sopivista kasveista löydät täältä.
  • Istutus tehdään kasvukaudella. Kasvi ei välttämättä kestä lepokauden aikana tehtyä siirtoa.
  • Juurten täytyy saada ilmaa. Ravinneliuos ei saa ylettyä kasvin juuren niskalle asti. Muuten kasvi tukehtuu hapen puutteeseen ja kuolee hukkumalla.
  • Kasvin voi istuttaa reikäruukkuun tai ilman sitä suoraan vedenpitävään astiaan. Itse istutan kaikki ilman rei’ällistä ruukkua. Täällä kerron tarkemmin, miksi toimin niin.
  • Ruukun pitää olla riittävän iso ja läpinäkymätön. Jos ravinneliuokseen pääsee valoa, siihen alkaa muodostua levää. Ruukuista olen kirjoittanut enemmän täällä.
  • Vesiviljelyssä pitää olla vedenpinnan mittari (nykyään: vesitasomittari). Vesitasomittareista voit lukea enemmän täältä.
  • Lannoitus on tärkeä ja lannoitteen täytyy olla ravintosuhteiltaan oikea. Älä kuitenkaan lannoita istutuksen yhteydessä, vaan vasta muutaman viikon kuluttua miedolla annoksella. Helpoimman lannoitustavan kerron täällä.

Jossain vaiheessa opin myös:

  • Hydrosora on eri asia kuin lecasora. Lecasora ei sovi vesiviljelyyn.

Kun menin naimisiin ja sain lapsia, innostus viherkasvien hoitamiseen jäi. Oli vaikea löytää tasoja, joille puutarhageenini perineet konttaajat ja kiipeilijät eivät olisi ylettyneet. Ei minulla sitä paitsi olisi ollut aikaakaan hoitaa kasveja.

Kun kuopuksemme oli vähän kasvanut ja muutimme uuteen kotiin, matkustin Viherlandiaan hankkimaan uusia kasveja. Siellä näin pienen plakaatin, jossa lyhyesti kerrottiin puolihydrosta. Wau - tieto mullisti maailmani! Minun ei enää tarvitsisikaan pestä työllä ja vaivalla multaa pois. Ravistelu ja kevyt huuhtelu riittäisi. En varmaan koskaan unohda sitä, kun myyjä sanoi, ettei ammattilaisilla ole aikaa näperrellä kaikkea multaa pois. Siitä vain sarjatyönä nopeasti tökkäävät kasvit ruukkuihin.

Innostuin hankkimaan kolmisenkymmentä viherkasvia yhdellä rysäyksellä. Osa niistä oli jo yli metrin mittaisia puita ja osa vähän pienempiä. Pelotta huuhtelin mullat suurin piirtein pois ja istutin ne kaikki puolihydroon. Tuosta on aikaa jo kymmenkunta vuotta.

Olen hetken aikaa seuraillut Facebook-ryhmiä, joissa puhutaan vesiviljelyn eri muodoista. Niissä saa pään pyörälle. Nyt olen oppinut, että minun olisi ehdottomasti pitänyt istuttaa kasvit reikäruukkuihin ja huudella niitä tunnollisesti mennen tullen tai muuten seuraa jotakin kamalaa: suolaa, kalkkia tai jotain. Ja minä kun en ole älynnyt edes koristekivien alle kurkkia. Kaikenlaiset itse sekoitetut kasvualustat olisivat olleet hyväksi ja vielä parempaa, jos olisin sekoitellut lannoitteet itse.

En edes vielä tiedä mitä kaikkea minun olisi pitänyt tehdä. Mutta minä, onneton, olen ottanut vain rennosti ja antanut kasvien kasvaa.

Olen kastellut ja lannoittanut vain silloin, kun olen muistanut, jos olen muistanut. Itseasiassa lannoitan hyvin hällä väliä -tyyliin, sillä en jaksa olla koko ajan vaihtelemassa kasveja isompiin ruukkuihin. Hydrossa kasvit nimittäin kasvavat niin hyvin, että jatkuvasti saisi olla suurempaan ruukkuun vaihtamassa.

Ennen kuin menet ostamaan muovikukkia, niin suosittelen kokeilemaan vaikkapa viirivehkaa. Se viihtyy puolihydrossa varjoisalla ikkunalla tai sisempänä huoneessa oikein hyvin. Se on siinäkin mielessä hyvä, että jos mittari on ollut jo pohjassa etkä ole muistanut silti kastella sitä, se kyllä näyttää sinulle haluavansa juotavaa. Sitten se taas kiitollisena nostaa ryhtinsä ja kiittää sinua mahdollisesti valkoisilla kukilla.